Vuodenvaihde tuli vietettyä kotona, ei mistään jalosta aikuistumisen syystä, vaan koska taksimme ei koskaan saapunut. Tällä hetkellä koko fyysinen olemus tosin kiittää, etten päässyt yön pikkutunneilla tilailemaan shotteja berserkin raivolla. Huhhuh.
365 päivässä ehtii tapahtua kaikenlaista; pieniä ja suuria asioita, hyvässä ja pahassa. Vaikka vuodesta 2016 on jäänyt päällimmäisenä mieleen kaikki paska, pienen muistelun myötä tajusin, että menneen vuoden tapahtumista tärkeimmät ovat olleet hyviä asioita, johdatuksia uusille, tutkimattomille maille, ja ne merkitykseltään vähäisimmätkin huolet ovat oikeastaan vain avanneet tajuntaani, ja kasvattaneet mua ihmisenä. Jos saisin mahdollisuuden, en tekisi juuri mitään toisin. Ajattelin, että mikäs sen originaalimpaa kuin aloittaa vuosi kirjoittamalla menneestä vuodesta ja alkaneen vuoden odotuksista ja toiveista.
Vuonna 2016...
Valmistuin. Valmistuminen ei ollut mulle vielä viime vuoden alussa mikään itsestäänselvyys. Olen joutunut aikoinaan selittämään liian monelle, miksi lopetin lukion ja miksi musta ei tule ylioppilasta. Mitä voi sanoa, kun pelkää tulevansa leimatuksi mielenterveysongelmiensa takia, jos kertoo totuuden? Lukio ei oikein tuntunut omalta jutulta, vastasin kerta toisensa jälkeen, ja tuntui, että aiheutin pettymystä ja pahennusta, mikä laski mun itsetuntoa. Olin kuitenkin innoissani uudesta koulusta, mutta kuten yleensä, into väistyi väsymyksen tieltä, enkä välillä tainnut edes välittää, kunnes yhtäkkiä välitinkin, mikä johti stressaantumiseen ja ahdistumiseen. Tekemättömät työt painoivat helvetin raskaina, ja ajattelin, että taas mua pidetään tyhmänä ja laiskana, eikä satunnaiset kehotukset ryhdistäytyä helpottaneet fiiliksiä. Mä en pysty ryhdistäytymään, en ainakaan pitkäksi aikaa. Neuropsykiatrisen valmennuksen mahdollistamana sain kuitenkin koottua energianrippeeni yhdeksi voimapiikiksi, joka auttoi rästitehtävien suorittamisessa kolmannen lukuvuoden lopussa. Sain konkreettisen todisteen siitä, että olen ongelmienikin varjossa kykenevä ihminen, enkä suinkaan laiska, tyhmä tai kelvoton.
Hyväksyin sen, että mulla ei aina ole kaikki hyvin. On helpompi saada osakseen ymmärrystä ja apua, kun voi rohkeasti kertoa, jos joku mättää. Leimautumisen pelko on aito ja vaarallinen tosiasia, joka on hidastanut myös omaa toipumistani, joten siksi löytämäni avoimuus puhua terveydestäni on ehdottomasti ollut yksi viime vuoden tärkeimmistä asioista. Kaikki eivät ymmärrä tai edes välitä, mutta se kertoo enemmän heistä kuin minusta. Mielenterveyden kanssa kamppailee nykypäivänä moni, joten on mielestäni suhteellisen turvallista väittää, että suuri osa ymmärtää, kun sanon etten jaksa.
Opin katkaisemaan suhteita ja ottamaan etäisyyttä ihmisiin, joiden seura on tuntunut pakotetulta, väsyttävältä tai myrkylliseltä. Olen kokenut melko yllättäviä ja mulle uusia käänteitä ihmissuhteissa, ja oon sitä myötä tajunnut, että elämän aikana kertyy lukuisia ihmissuhteita, joista kaikki eivät ansaitse ylläpitoa. Olen aika värikäs persoona, ja sielukkaasta rauhanomaisuudestani huolimatta vastaan tuleen usein tulella, sillä olen ainoa ihminen, jonka sallin päättömästi arvostella itseäni, ja mulla on nollatoleranssi itseäni tai läheisiäni käsittelevään paskanjauhantaan. Mun mielestä kaikki ihmiset ei ansaitse kysymyksiä tai vastauksia, perusteluita tai selityksiä. Jos ihminen itse ei myönnä virheitään, hän ei tule ikinä oppimaan mitään, eikä kasvamaan ihmisenä. Mun tehtävä ei ole yrittää avartaa muiden minä-käsityksiä tai kouluttaa ketään. Moni saa osansa tukahduttavista seurustelukumppaneista ja petollisista ystävistä, mutta parasta on se, että itsensä voi vapauttaa uuvuttavista ihmissuhteista.
Mä todella toivon, että myös vuonna 2017 saan lisää mahtavia kavereita, lyömättömiä muistoja ja kasvattavia kokemuksia. Mä aion ensisijaisesti huolehtia terveydestäni ja itsestäni tänäkin vuonna, ja aivan varmasti väritän itsevarmuuttani rajojen yli, itseni takia ja ehkä myös vähän muiden kiusaksi. Ennen kaikkea mä toivon, että löydän jotain henkistä tasapainoa ja jaksamista, sekä uuden tien tutkittavaksi ja valloitettavaksi.
Hyvää uutta vuotta!
